Скачать с ютуб Ei se Inari aina anna в хорошем качестве

Ei se Inari aina anna

Ajeltiin tuulinen viisituntinen Inarin tyrskyillä ja testailtiin takiloiden jarruja. Tuuli puhalteli tommosta 5 - 6 metriä sekunnissa ja puhureissa reilusti enemmän. Ilma oli lempeät +21 ja luotaimen lämpötila-anturin ilmoituksen mukaan veden pintalämpötilakin oli jopa yli 14 astetta, joten testailuksihan tuo meni. Taimenen ja raudun uisteluunhan tämä syyskuun 11. päivän keli ei ollut kaikkein otollisin. Plaanaritkin laskettiin tuonne aalloille hypähtelemään kai vaan ihan näön vuoksi, sillä saaliin odotus pinnan tuntumasta oli hyvin ohut. Kaikuluotaimen keilat kertoivat isojen kalojen oleilevan jossain 20 - 40 metrin syvyyksissä. Järven pohjalla lekottelevien rautujen uistelu välivedestä oli siis aika epätoivoista puuhaa, kun luotain näytti pelkkää takilan kuulaa. Se nimittäin turvallinen touhuilu noilla manuaalitakiloilla vaatisi sopivasti kerrostuneet vedet ja kalat vähä pinnempaan, sillä Inarijärvi on kareineen ja syvyyden vaihteluineen syväuistelijalle aika armoton paikka. Edellinen päivä oli antanut kolme kasvamaan päästettyä taimenenpenikkaa ja tämä tämänkertainen tarjosi kokemuksiksi tärpin ja yhden pentukalan tartutuksen. Kalamiehillehän tuo saaliitta jääminen jätti pienen pettymyksen tunteen, vaikka kivaahan tuolla on muutenkin tolskata ja kavereiden kanssa aikaansa viettää.