У нас вы можете посмотреть бесплатно Koh Phayam dreams или скачать в максимальном доступном качестве, которое было загружено на ютуб. Для скачивания выберите вариант из формы ниже:
Если кнопки скачивания не
загрузились
НАЖМИТЕ ЗДЕСЬ или обновите страницу
Если возникают проблемы со скачиванием, пожалуйста напишите в поддержку по адресу внизу
страницы.
Спасибо за использование сервиса savevideohd.ru
A little piece of the paradise island of Koh Phayam and a peek into my mind. A small work of art combining my videos and poetic thoughts. _________________________________________ Pieni pala Koh Phayamin paratiisisaaresta ja kurkistus mieleeni. Runoa ja kuvaa, jotka syntyivät vieraillessani saarella maaliskuussa 2024. __________________________________________ I travelled to a tropical island, to also travel into myself. I was looking for answers, clarity, direction. I faced feelings I had to sit with, lay with, and feel. Let them rumble through me and continue on their way. There were straws to grab onto, but later they broke and drowned in the waves. Nature kept me sane, provided pleasure and bliss. I returned to the concrete jungle, closing in on my cave. Anxiety shot its stun arrow at me. I couldn't move. My mind was in a tight knot, and I didn't know how to untie it. The kind advice made me feel like no one understood my pain. I cried a cleansing cry for two days. Then clarity finally arrived. The relief, the release, the laughter that the answer was there all along, it was just hiding inside the knot. ____________________________________________ Matkustin troopiselle saarelle, samalla tein matkaa itseeni. Etsin vastauksia, selkeyttä, suuntaa. Vastaan tuli tunteita joiden kanssa piti istua, maata, tuntea. Antaa niiden vyöryä läpi ja jatkaa matkaansa. Vastaan tuli oljenkorsia joihin tarttua, jotka kuitenkin katkesivat ja hukkuivat aallokkoon. Luonto piti minut järjissäni, tarjosi nautintoa ja autuutta. Palasin betoniviidakkoon, sulkeutuen luolaani. Ahdistus ampui minuun tainnutusnuolensa. En pystynyt liikkumaan. Mieli oli tiukassa solmussa, enkä tiennyt kuinka sen saisi auki. Ystävälliset neuvot saivat minut tuntemaan, ettei kukaan ymmärrä tuskaani. Itkin kaksi päivää puhdistavaa itkua. Sitten vihdoin selkeys saapui. Helpotus, vapautuminen, nauru siitä, että vastaus oli läsnä koko ajan, se oli vain piilotellut solmun sisässä.